Haasteita Kohti: Pk-tottista ja muuta pientä

Kävin perjantaina tutustumassa pk-tottiksen ihmeelliseen maailmaan Vimpulan kanssa. Viime viikolla oli meidän kerhon pk-harrastajien toinen kokoontuminen ja paikalla oli minä ja kaksi kokenutta kisaajaa. Toinen olikin tuttu mies, Indyn BH-kurssin vetäjä! Saatiin Vimpulan kanssa hyvät pohjatiedot tottiksesta, nimittäin tämä meidän entinen kouluttaja piti 1,5 tunnin luennon siitä (ja jäljestä) samalla vetäen meille harjoitteita. Tällä viikolla ei päästä tottistelemaan, mutta ensi viikolla uudestaan!

Jälkikeppejä ollaan vähän treenailtu. Vimman kanssa enemmän ja tavoitteellisemmin, Indy on pari kertaa päässyt keppiruutuun. Molempien mielestä keppihommat on aivan parasta!

Vimman kanssa saatiin tänään läpimurto tokossa! Pienen pojan putkiaivoihin iskostui tänään viimeinkin, että takamuksen voi pistää maahan ja samaan aikaan pitää suun kiinni! Vimma on tähän mennessä oppinut kaiken nopeasti, mutta kapulan suussa pitäminen ja pyllyn maahan laittaminen on ollut aivan mahdoton yhtälö. Tänään se onnistui!!! Pienet on tokoilijan ilot ;)

Indyn kanssa pitäisi myös ottaa nouto tehotreeniin. Herra Herkkäsuulle noudon opettaminen oli aikoinaan yhtä tuskaa, kovan kapulan suuhun ottaminen oli äärettömän vastenmielistä. Kokeilin jossain välissä myös ”pakkonoutoa” ja kyllähän se kapulaa suussa piti, mutta kehonkieli kertoi selvästi, miten tympeää hommaa se oli. En halunnut meidän tokoilun olevan miltään osin sen näköistä, joten päätin muuttaa taktiikkaa. Sain todennäköisesti täysin kylähullun maineen heitellessäni itselleni noutokapulaa suosituilla lenkkipoluilla innosta hihkuen. Mutta se tepsi! Nykyään Indy noutaa ihan mielellään, luovutus vaan on huono. Indy venkslaa kapulaa luovutusta odottaessaan. Onneksi saatiin treenikaverilta hyviä vinkkejä sen parantamiseen :)

Vimma ja Indy harjoitteli poseerausta eilen. Tai no, Indy kävi kerran kameran edessä seisomassa ja se riitti hyvään otokseen. Vimpulan kuvaaminen ilman apukäsiä vaatii edelleen hieman enemmän aikaa ja hermoja :D