Kesä tulee, mitä tehtäis?

Sitä olen nyt miettinyt ja ainakin alkukesän harrastusaikataulu alkaa näyttää ihan mukavalta. Kisakesää ei tänäkään vuonna tule, vaan kevyttä harrastamista ja yhdessä touhuamista. Kisa tai kaksi saattaa kesään mahtua, mutta ne on sivuseikkoja.

Indyllä alkaa Rally-tokon alkeet ensi viikolla. Kouluttaja-Elli oli sitä mieltä, että parempi paikka Indianalle olisi alokasluokan valmennus, mutta sen aikataulu on tosi huono meille. Eikä mua haittaa, että harjoitukset on meille helpohkoja (osataan alokasluokan kyltit), vaan pääasia on häiriöiden sietäminen sekä ohjaajan ja koiran yhteistyön korjaaminen. Indyhän on koko ikänsä ollut häiriöherkkä ja lievästi ADHD, minkä takia treenaaminen on huonoina päivinä taistelua. Olen ennen varmaan sietänyt Indyn häsläämistä paremmin, mutta Vimman myötä olen huomannut, miten ihanaa on työskentely keskittyvän koiran kanssa. Niinpä Indyn ollessa häsläämistuulella mulla palaa hermot ja treenaaminen ei ole enää kivaa. Indy on keskittyessään teknisesti taitava ja aina innoissaan työskentelystä, mutta itse olen osaamattomuuttani tehnyt koulutusvirheitä, jotka tuollaisen koiran kanssa ilmenee näinä ongelmina. Indyssä on potentiaalia ja intoa hirveästi, minkä takia erityisesti välillä pistää ärsyttämään. Mutta siis, rallyn alkeista haetaan nyt sitä iloa ja onnistumisen tunnetta, mikä meillä ennen oli, mutta joka nyt on vähän hautautunut jonnekin.

Kesäkuun loppupuolella molemmilla pojilla alkaa Nosework-kurssi! Tästä olen innoissani. Molemmat tykkää hirveästi nenänkäyttöharjoitteista, vaikka Vimmalla menee välillä intoillessa hieman yli ymmärryksen, että tehtävässä kuuluu käyttää hajuaistia. Indyhän on pätevä kahvikätköjen etsijä; se ilmaisee ne maahanmenolla. Vimmalle olen pari kertaa piilotellut jotain tuoksuja, jotka se on ilmaissut samalla tyylillä kuin Indy. Impalle en varmaan muuta ilmaisutyyliä (sehän on noseworkissa hyvin vapaa), mutta Vimmalle voisin tarkemman kuonokosketuksen opettaa.

Vepeen ilmoittauduin tarkoituksella tosi myöhäisessä vaiheessa ja ollaan Vimman kanssa varasijalla ryhmään. Vimmalle tekee hyvää kypsyä vielä hetki ja tottua veteen paremmin ennen vepeilyä. Yleensä kurssilla vapautuu paikkoja kesän mittaan ja seuraavana kesänä edellisen treenikauden lopulla aktiivisesti harrastaneet ovat etusijalla.

Tämä viikonloppu menee tokoillessa. Edellämainittu kouluttaja-Elli (joka piti myös edellisen postauksen tokoviikonlopun) pitää intensiivikoulutuksen pienelle porukalle tokosta lauantaina ja sunnuntaina. Vimman kanssa tehdään häiriöjuttuja ja varmaan otetaan kokeenomainen alokasluokka.

Kuun lopussa on mahtava Dreamoor-leiri, jossa varmasti riittää vauhtia, aktiviteettia ja hyvää seuraa sekä koirille että omistajalle. Luvassa on mm. tokoa ja vepeä.

Heinäkuussa olisi naapurikaupungissa bortsujen erkkari, jonne pitänee ainakin turistiksi lähteä. Pitää vielä harkita lähteekö palliton pikkupoika grand turismoon ihmettelemään näyttelymaailmaa. Siitä seuraavana päivänä on samassa kaupungissa kaikkien rotujen näyttely, jota olen Indylle kaavaillut. Tuomarina Eerolan Päivi, joka Indyn viimeisimmässä näyttelyssä (noin kaksi vuotta sitten) antoi Indylle ensimmäisen ERIn ja maininnan, miten koira tarvitsee vielä paljon aikaa. Voisi käydä näyttäytymässä ja selvittämässä, onko aika tepsinyt. Keski-Suomen kennelkerholla onneksi pyörii vapaamuotoiset näyttelytreenit keskiviikkoisin, joten taidetaanpa käydä ennen näytelmiä pari kertaa siellä.

Kerholla pyörii tiistaisin vapaamuotoiset tokotreenit; ensin alkeisryhmä, jota seuraa edistyneet. Vimman kanssa ollaan edistyneiden porukassa treenailtu nyt kevään aikana. Olen alkanut myös kouluttaa tiistain tokoja, joten Vimma on opetellut odottamaan kehän laidalla mamman touhutessa muiden koirakkojen kanssa. Pientä piippaamista kentän laidalta kuuluu ajoittain, mutta sekin on vähentymässä. Indy luultavasti alkaa käymään alkeisryhmässä silloin, kun en ole kouluttamassa.

Torstaisin kerholla pyörii vapaamuotoiset agitreenit, joissa Indyn kanssa aletaan satunnaisesti käymään. Indyhän rakastaa agia enemmän kuin mitään, mutta mun hermorakenne ei aikoinaan kestänyt sitä huutokonserttia kentän laidalla, kun muut käyttivät Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa esteitä. Kokeillaan, josko joko ohjaajan tai koiran hermorakenne olisi kehittynyt parissa vuodessa.

Perjantaisin kerhon pk-ihmiset kokoontuu vapaamuotoisiin treeneihin. Sinnekin olisi tarkoitus silloin tällöin änkeä mukaan.

Indy varmaan käy luonnetestissä kesän aikana. Vimma ei koskaan tule osallistumaan luonnetestiin, koska mielestäni se ei tekisi sille hyvää. Indy toisaalta ei pienistä hätkähdä ja vaikka hätkähtäisikin, se palautuu nopeasti. En usko luonnetestin jättävän mitään jälkiä rämäpää-Indianaan.

Vimma on ilmoitettu ekaan tokokokeeseen ja tuloksesta riippuu, miten Vimma kisaa seuraavan kerran. Olen luvannut itselleni, että jos kauhea ahdistus iskee ja koen ettei olla valmiita niin saan hyvällä omalla tunnolla perua kokeeseen osallistumisen. Eihän meillä siis näillä näkymin suuria ongelmia ole; pieniä kosmeettisia juttuja, joista piste tai pari voi lähteä. Hyvin todennäköisesti siis kisataan piakkoin, mutta pidän mielessäni takaportin vielä auki.

Himoharrastajan ja kisakesää viettävän korvaan meidän kesäsuunitelmat kuulostaa varmaan tosi vaatimattomilta, mutta meille sopivilta! :)